Osakesäästötilin tulo on synnyttänyt kymmeniätuhansia uusia osakesäästäjiä. Pörssiyhtiöiden sijoittajaviestijöiden kannattaakin viimeistään nyt selkeyttää viestejään ja tehostaa sosiaalisen median hyödyntämistä. Some avaa ainutlaatuisen mahdollisuuden käydä dialogia yksityissijoittajien kanssa.

Poliittiset päättäjät säätivät viime vuonna lain, joka mahdollisti pitkään toivottujen osakesäästötilien lanseeraamisen. Tavoite oli vauhdittaa tavallisten suomalaisten osakesäästämistä. Tavoite saavutettiin, ja maahamme on syntynyt jo noin 40 000 uutta osakesäästäjää.

Pörssiyhtiöiden sijoittajaviestinnässä sijoittajakentän muutos ei vielä näy. Pörssiyhtiöt ovat tottuneet käymään dialogia institutionaalisten sijoittajien ja analyytikoiden kanssa. Siksi suuri osa yhtiöistä kertoo toiminnastaan tavalla, joka ei avaudu ulkopuoliselle yksityissijoittajalle.

Yllättävää on myös se, että pörssiyhtiöt hyödyntävät sosiaalista mediaa varsin niukasti sijoittajaviestinnässään.

Yksityissijoittajien tärkeä rooli kasvaa

Osakesäästötilit ovat tuoneet markkinoille kokemattomia osakesäästäjiä, joista monet ovat varmasti kovin hämmentyneitä, kun yritykset puhuvat ebitdasta, emeasta ja end-to-end -strategiasta.

Näiden, usein nuorten osakesäästäjien panokset ovat varmasti vielä pieniä. Monien pörssiyhtiöiden osakevaihto perustuu kuitenkin suurelta osin yksityissijoittajiin, sillä etenkään kansainväliset instituutiot eivät voi sijoittajaa pienehköihin suomalaisyrityksiin.

Koronan myötä on herännyt huoli myös siitä, että ulkomaisten sijoittajien läsnäolo kaukaisen Suomen markkinoilla vähenee entisestään. Tämä voi kasvattaa kotimaisten yksityissijoittajien roolia edelleen. Siksi sijoittajaviestijöiden kannattaa kääntää ajatteluaan kansainvälisestä sijoittajaslangista lähemmäksi tavallista kansalaista.

Selkeä viestintä palvelee sijoittajaa ja yhtiötä

Kryptinen sijoittajaviestintä on ollut kansainvälinen huoli jo pitkään. USA:n pörssivalvojan SEC:in entinen pääjohtaja Arthur Levitt totesikin jo parikymmentä vuotta sitten, että ”julkistus ei ole julkistus, jos sillä ei kommunikoida”.
Huonoimmillaan sijoittajaviestintä on kokoelma ulostuloja, jotka täyttävät lain vaatimukset, mutta jättävät sijoittajat hämmennyksen valtaan. Selkeä ja innostava viestintä olisi myös yhtiön itsensä etu.

Mitkä asiat tekevät sitten sijoittajaviestinnästä selkeää ja innostavaa? Yleiskieli sekä maalaisjärkeen käyvä kuvaus yhtiön strategiasta, toimintaympäristöstä, kilpailusta ja kasvunäkymistä. Näillä elementeillä pääsee jo hyvään alkuun.

Erityisen paljon yrityksillä on kehitettävää toimintaympäristön ja kilpailun kuvaamisessa. Liian moni yritys näkee peilistä vain itsensä, kun sijoittaja haluaa tietää, mitkä asiat vaikuttavat kysyntään ja miten yritys pärjää suhteessa muihin toimijoihin ympärillään.

Tee sijoittajaviestinnän someloikka

Jos pörssiyhtiö haluaa ottaa pitkän loikan yksityissijoittajan palvelemisessa, vie se kiireen vilkkaa sijoittajainformaatiota sosiaaliseen mediaan.

Sekä yksityissijoittajat että ammattimaiset sijoittajat seuraavat yhä enemmän sosiaalista mediaa. Sosiaalinen media on parhaimmillaan sijoittajainformaation demokratisoija, jonka avulla pörssiyhtiöt voivat käydä yksityissijoittajien kanssa samankaltaista dialogia kuin institutionaalisten sijoittajien kanssa.

Askel sijoittajien keskuuteen saa varmasti myös ansaitsemansa arvostuksen. Sijoitusmessuilla käymissämme keskusteluissa osakesäästäjien kanssa monet muistuttivat, kuinka hienoa on, että UPM:n Jussi Pesonen on vuodesta toiseen ollut messuilla osakesäästäjien tavattavissa. Sosiaalinen media tarjoaa monelle yhtiölle modernin tavan tehdä pesoset omassa sijoittajaviestinnässään.